Hannulan talo - Hannulan kotiseututalo

Hannulan talo on Viivi ja Väinö Hannulan kotitalo. He testamenttasivat talon, maat ja metsät Alavieskan kunnalle vuonna 1976. Heidän toive oli, että Ketolan tilan kotipalsta asuin- ja ulkorakennuksineen olisi säilytettävä ja muodostettava siitä joko kotiseutumuseo tai käytettävä aluetta kuntalalisten virkistysalueena. Talo otettiin tähän tarkoitukseen 29.10.1990.

Kesäpäivänä
Päivä paistaa pihapiiriin,
valo välkkyy valtoimenaan.
Keijuu kaunis kultasiipi,
nousee nopsaan neitoperho.
Kullan kanssa katselemme.
Kiitos teille Viivi, Väinö! 
-Aila Korpinen- 

Talon toiminnan jatkumisen turvaamiseksi vuonna 2004 perustettiin Hannulan Kotiseutumuseoyhdistys.

Vuodesta 2008 alkaen Hannulan talo on toiminut Alavieskan museona.

Museoon on rakennettu museoesineistä erilaisia kokonaisuuksia mm.

  • Alavieskan Meijerin vanha kalusto, sekä yksityisten lahjoituksia meijerialalta
  • Väinön työkaluja sekä Viivin ruuanlaitto- ja säilöntäastioita
  • Viivin ja Väinön kamari alkuperäisessä asussaan. Partakonetta ja kuumavesipulloa myöten. Vaihtuvia teemanäyttelyitä vuosittain. Alavieska-viikolla järjestetään monipuolista ohjelmaa. Seuraa ilmoitteluamme.

Hannulan talo – talomuseo, kotiseututalo ja tapahtumien talo
Jatkolantie 5, Takaloperän kylä

Hannulan kotiseutumuseo ihimiset.fi -sivustolla.

Hannulan kotiseutumuseo Kirjastovirman sivuilla.

Hannulan talon historiaa – kodista kotiseututaloksi

Hannulan talo (Ketolan tila) oli Väinö Andreas Hannulan (10.8.1900 – 29.11.1985) ja hänen vaimonsa Viivi Sofian os. Viitala (29.1.1904 -29.8.1989) koti vuodesta 1928 alkaen. Molemmat viettivät viimeiset vuotensa Alavieskan vanhainkodissa ja olivat loppuaikoina huonomuistisia. Alavieskan kunta sai talon testamenttilahjoituksena heiltä 1990. Hannuloiden ainoa perillinen, kasvattitytär Laila kuoli vain 17-vuotiaana keuhkotautiin 1959, eikä heillä ollut muita perillisiä. Testamentissa toivotaan, että Ketolan tilan Kotipalsta asuin- ja ulkorakennuksineen on säilytettävä ja muodostettava siitä joko kotimuseo tai käytettävä aluetta kuntalaisten virkistysalueena. Testamenttilahjoitus on alavieskalaiselle kotiseutu- ja museotyölle autenttinen ja arvokas perintö, jonka kulttuurihistoriallinen arvo tulee vuosien saatossa entisestään nousemaan. Kun kotiseutumuseon kokoelmassa painopiste on vanhemmissa 1800-luvun ja 1900-luvun alun elämässä ja esineistössä, niin se Hannulan talossa kuvaa selkeästi uudempaa, 1900-luvun paikallista elämää.

Tilan edellinen isäntä oli Antti Alatalo (1885 – 1928). Väinö Hannula oli saanut talon tiluksineen testamentilla häneltä, "Ruhka- tai Pelto-Antilta". Antista tiedetään, että hän oli ollut käsistään kätevä mies. Edellinen isäntä on muistitiedon mukaan ollut Väinön isän isä ja Väinö oli ollut Antilla kasvatti-poikana. Antti Alatalo oli avoliitossa Kustaava Ojalan kanssa ja he olivat kasvattaneet Väinön yhdessä Kustaavan oman pojan, Oskarin kanssa. Kustaavalla oli myös oma hirsimökki lähellä Hannulaa, mutta se myöhemmin siirrettiin Käännänkylälle.

Viivi ja Väinö menivät naimisiin ja he olivat menneet 1920-luvulla Kemiin töihin. Antti-pappa kirjoitti Väinölle ja pyysi palaamaan takaisin sekä lupasi antaa hänelle talon kun tulee. Viivi ja Väinö asuivat aluksi Ruhka-Antin talossa, ennen kuin nykyinen asuinrakennus rakennettiin. Tämä talo oli sijainnut lähellä nykyistä asuintaloa jommalla kummalla puolen taloon vievää koivukujaa. Muistitiedon mukaan talon paikalla olisi suuri kivi.

Hannulan sukututkimuksen (Eero Kerttula: Hannula suvusta: Sukututkimus vuosilta 1673 – 1987. Kantaisä Anders Andersinp. Porkola s. 1673, k. 1753.) mukaan Väinön isä oli talokas August Emanuelinpoika (Mannanp.) Hannula eli Alatalo (1871 – 1947) ja äiti Sanna Kustaava Antintytär Alatalo (1880 – 1905). He asuivat Alatalon maalla (R nro 4:10) Takaloperällä, Väinön synnyinkodissa. Väinön äiti kuoli pojan ollessa vain 4-vuotias. Väinön nuorempi sisar Maria kuoli 3-vuotiaana ja pikkuveli Heino kuoli hänkin alle vuoden iässä. Väinön isä meni uusiin naimisiin parin vuoden kuluttua Johanna os. Huhja, ent. Haapakoski, kanssa ja he saivat viisi lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Perhe asui Huhja-nimisellä maatilalla (RN:o 3:31) Takaloperällä. Muistitiedon mukaan Väinö-poika oli äitinsä kuoleman jälkeen ollut sijoitettuna eli "ruokolla" ja oli silloin mennyt huonoon kuntoon. Sen jälkeen pojan isoisä Antti Alatalo oli ottanut Väinön luokseen asumaan.

Viivi oli omaa sukuaan Viitala ja hän oli perheensä ainoa lapsi. Hänen äitinsä oli Amanda (tai Amanta, "Auppin Amanta") ja isänsä oli "Auppi" Aukusti Viitala. Viivin vanhemmat olivat olleet Amerikassa/Kanadassa ja sieltä palattuaan ostivat maapaikan Alavieskasta. Viivin äiti asui viimeiset vuotensa Hannulassa tyttärensä luona. Myös Väinön veljen poika, Leo Valtteri Hannula asui nuorena Hannulassa kasvattipoikana ennen kuin lähti opiskelemaan ja muutti myöhemmin Ruotsiin. Myös sota-aikana Hannulassa oli sukulaisia evakossa, oululainen Siiri Visuri ja hänen kaksi poikaansa. Kalle Ojala auttoi Väinöä talon töissä, teki metsätöitä ja polttopuita. Väinö oli jopa pyytänyt Oskari Ojalalta Kallea omaksi ottolapsekseen, mihin vanhemmat eivät olleet suostuneet. Loppuaikana Kalle Ojala oli ollut Väinön uskottuna miehenä (luottohenkilönä, edunvalvojana). Muukin Ojalan perhe kävi Hannuloita auttamassa, siivoamassa ja leipomassa ym. ja heidän välillään oli ollut lämmin ystävyys.

Viivi oli toimen ihminen. Viivillä oli kasvimaa talon päässä tien puolella ja puutarha omenapuineen ja marjapensaineen. Viivi säilöi ja mehusti puutarhan satoa syksyisin ja marjoja saivat muutkin käydä poimimassa. Jo viideltä aamulla Viivi meni navettaan lypsylle. Viivi teki myös käsitöitä, mm. kutoi sukkia. Kangaspuut hänellä oli vintissä, avovintin puolella. Käytetyn ompelukoneen, poljettavan Singerin Viivi oli ostanut Väinön tädiltä, Sofia Visurilta. Väinöstä tiedetään, että hän oli puutarhaihminen, rakasti pensaita ja puita ja oli ostanut Hannulaan siihen aikaan harvinaisia taimia. Väinö myös mielellään esitteli vieraille istutuksiaan. Väinö keräsi kiviä.

Viiviä ja Väinöä voi muistelujen perusteella luonnehtia ahkeriksi ja hyväsydämisiksi ihmisiksi, mutta myös jämpteiksi ja sanoviksi. Hannulat laittoivat aika varhaisessa vaiheessa radion ja television, joten vieraanvaraisessa talossa riitti siitäkin syystä kävijöitä. Myös talon talkoista (esim. perunannostosta) on jäänyt hyviä muistoja, koska Viivi oli aina laittanut hyvät ruuat talkooväelle. Viivi tunnettiinkin hyvänä ruuanlaittajana, mutta hän myös leipoi paljon. Isäntäväen sydämellisyydestä kertoo, että Hannulasta kaikki saivat aina ruokaa. Vaikka kylään oli mennyt mihin aikaan tahansa Viivi oli kysynyt "Ookko syöny?" ja hänellä oli aina jotain tarjota, edes puuroa ja soppaa. Isäntä saattoi myös antaa "hömpsyn". Hannulat olivat myös ajan tavan mukaan taloudellisia ihmisiä, pyhäkalusteet (paremmat astiat) pidettiin arkussa piilossa. Mutta osasivat he myös nauttia elämästä, tilasivat kirjoja luettavaksi tai kävivät maatalousnäyttelyissä, Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla ym.

Ketolan tilalla eli Hannuloilla oli Suuren maatilakirja VII:n mukaan (1968) metsää 27 ha, peltoa 5,29 ha ja joutomaita 1,21 ha. Tilan savi- ja hiesumailla viljeltiin ohraa, perunaa ja rehuseosta. Tilalla oli neljää lehmää, yksi hieho, hevonen ja kanoja 30. Kananmunia heiltä riitti myyntiin saakka. Lisäksi heillä oli osuus puimakoneeseen. Lampaiden kasvatus ja jalostus oli Hannulan talossa edistyksellistä, vaikka heillä oli muitakin em. kotieläimiä. Viivi Hannula piti erityisesti lampaanhoidosta, vuonna 1936 taloon hankittiin siitoseläimiä. Myös näyttelyissä Hannulan lampaat ja lampaanvilla menestyivät. Lampaita myytiin eri puolille Suomea. Viivin tiedetään
hoitaneen myös ns. yhtiön pässiä, "Petteriä". Kesäisin lampaitapidettiin joessa olevassa saaressa.

Viivi ja Väinö Hannulan talon pihapiiri
Viivi oli edistyksellinen viljelijä. Hän piti mm. kasvilavakursseja ja monet muistavat Viivin omenahillon.

Iltalypsy 
Pihamaalta taitoin orvokin 
sinertävän hämyisen 
maitopäälärin kannessa vein 
hämärään keittiöön
Asettelin sen viereen aamukahvikupin 
Jo aamulla näin kauneuden valoon taittuvan.
-Pirjo Hannula-

Vuodesta 1997 on pidetty Viivin perennanvaihtopäiviä. Ensin Jokilaaksojen Puutarhaseuran toimesta ja Hannulan Kotiseutumuseoyhdistyksen perustamisen jälkeen olemme järjestäneet niitä joka vuosi ja parhaimmillaan kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin.

Perennanvaihtopäivät ovat kaikille avoin tilaisuus.
Tarkoituksena on elvyttää meidän alueen perinnekasveja ja jakaa niitä tuleville sukupolville. 
Periaatteella "tuo tullessasi ja vie mennessäsi". Ota mukaan niin monta tainta ja lajiketta kuin toit tullessasi, näin vaihtojen tasapaino säilyy. 
Taimet toivotaan laitettavan purkkeihin ja nimi ja mahdollinen väri purkin kylkeen. Voit tuoda myös isommat paakut, jaetaan ne sitten paikan päällä. Mikäli vaihtopäivä sattuu olemaan aurinkoinen ja kuuma, taimet selviytyy parhaiten istutettuna ja mullassa ja ovat terhakkaasti kasvuun lähdössä kun ne istutetaan maahan.

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita Hannulan Kotiseutumusoen tapahtumiin.


Tällä hetkellä Hannulan talo toimii kotiseututalona ja siellä toimintaa järjestää Hannulan Kotiseutumuseo ry. Lisätietoja toiminnasta ja
tapahtumista löytyy Facebookista Viivilä tai www.alavieska.fi. Talon omistaa Alavieskan kunta.

Olemme Facebookissa! Tutustu toimintaamme ja tykkää meistä! 

Johtokunta ja alajaosto
JOHTOKUNTA

Kirsi Kääntä, puheenjohtaja 
045 189 3130 kirsi.kaanta@gmail.com
keittiövastaava, tapahtumien organisaattori

Raili Kärkinen, varapuheenjohtaja
talkoovastaava, arpavastaava, käsityövastaava

Kristiina Malinen, sihteeri
040 5522 827 krisse.malinen@ylivieska.fi
tapahtumavastaava, myyjäisvastaava, lasten tapahtumien vastaava

Helinä Koskela, jäsen
044 287 1691 helinakoskela@hotmail.fi
julistevastaava, tallenteet, valokuvat, tapahtumavastaava

Reijo Jutila, jäsen 
perinneasiat, Väinön esineistön nimeäminen

Liisa Konu, jäsen
liisa.konu@hotmail.com
pepuvastaava, jäsenvastaava, Viivin reseptivihkovastaava

Valtteri Saukko, jäsen
taidevastaava, tapahtumavastaava

Isabella Öljymäki, jäsen 
isabella.oljymaki@ylivieska.fi
myyjäisvastaava, tapahtumavastaava, lasten tapahtumat

Marita Öljymäki-Maarala, rahastonhoitaja 
marita.oljymaki-maarala@kotinet.com
jäsenvastaava, näyttelyvastaava

Alajaosto
Wiivin ja Wäinön Wauhti
Kirsi Kääntä, Jani Isokääntä, Marko Översti, Mika Isokääntä, Marita Öljymäki-Maarala
Yhdistyksen toimintahistoriaa
Yhdistyksemme toimintahistoriaa ja järjestettyjä tapahtumia vuosien varrelta

Hannulan kotiseutuyhdistys ry on perustettu vuonna 2004. Perustajajäseniä ovat Anna-Liisa Linnala, Paula Taka-Eilola, Päivi Rautio, Jorma Kotka, Erja Tilvis, Helinä Autio, Reijo Jutila, Kirsi Kääntä ja Marita Öljymäki-Maarala.

Pitkäaikaisia johtokunnan jäsenille on luovutettu Kunniajäsenyys ja Ronttonen. Anna Ollila (-2016) Sirpa Hannula (Kalajoki) (-2016), Anna-Liisa Linnala (-2016)

Oodi Hannulan talolle
Sä muistatko Hannulan talon 
pihapiirin ja polun sen.
Viivin ja Väinön aattehen jalon
tämän kaiken lahjoittaen.

On lempeä kesä, suven tunnelmaa taikaa
näin muistella mennyttä aikaa.
Kuin kuulisit karjan kellon 
isännän askelet luona pellon.

Kädet emännän hellästi hoivaten kukkaa,
puuta, pensasta, nurmen nukkaa.
Aatos vielä viipyy heissä,
täällä ennen jo eläneissä.

Nyt istahda hetkeksi penkille tälle,
anna aikaasi omalle ystävälle.
Pois kiireen ja touhun unhoittaen
saat viettää tuokion rauhallisen.
-Ritva Vaari-

Toimintaamme ja järjestettyjä tapahtumia vuodesta 2004 alkaen: 

- Keittiöremontti 2004
- Lehtileike Sl. Kaleva
- Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahaston Apuraha 2005 Ketolan talo ja pihapiiri-museohankkeen toteuttamiseen
- Perhospuutarhan perustaminen 2005
- Perhospuutarhapäivä 2005
- Sadonkorjuupäivä 2005 (myyäiset, sadonkorjuulounas)
- Kesällä 2005 työnäytöksiä, lastentapahtuma
- Syksyllä 2005 maalaismarkkinat
- Niittukonsertti, sotilaspuku ja militaria -näyttely 2005
- Alavieskan isännänviirit. Suunnittelu ja hankinta 2005
- Runokilpailu 2006, kansakoulun lukukirjarunojen lausuntaa
- Alavieskan päivät 2007, järjestämisvastuussa Hannulan Kotiseutumuseoyhdistys ry
- Hannulan talolla teemana sirkus, esiintymässä Susu-klovni
- Pappilan museo lopetetaan, kouluesineistä näyttely Hannulan talon uuteen navettaan. Esineet palautettu 2017 Pappilan museolle
- Kirkonkylän kyläkierros
- Pula-aika 1939 – 1954 –näyttely. Kiertävä näyttely Pohjois-Pohjanmaan museo
- Huivinäyttely 2007 "Huivit tuulessa"
- Pellekurssi 2008
- Suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.2008; varpu-, tuohi- ja puutyönäytöksiä
- Pihakilpailu 2009, monologiesitys ”Tampuriinin tahisa” 2009
- Pihakierrokset 2010. Avomet ovet puutarhaan - Tutustumisia Alavieskalasiin pihoihin
- Muisteluita Hannulan talosta, Viivistä ja Väinöstä 2011
- ”Muistoja kotialbumista” – Viivin ja Väinön valokuvia
- Perinneruuat 2012, julkisuutta pepu-perinneruualle
- Resusia ja rakkaita vanhoja lapasia –näyttely 2013
- Viivin reseptivihko I 2014
- Viivin ja Väinön korttien kansiointi 2014
- Hyvän mielen kahvila, kesällä 2015
- Pyöräretki Alavieskan sivukylille. Tutustuminen sivukylien nähtävyyksiin 2015
- Tanskalaisten vieraiden kestitseminen maatilalla. Perinne ruokana punainenhera ja pepu.
- Joulutupa 2015
- Pyöräretki Eihveliin 2016
- Joulutupa 2016
- Heinäntekotalkoot – Viikatteella kumoon ja seipäälle kuivumaan 2017
- Perinnejumalanpalvelus – kulkueena kirkkoon Hannulan talolta 2017
- Alavieskan postileimat 1890 –luvulta alkaen –näyttely 2017
- Huonekasvit ja niiden tarinat –näyttely 2017
- Rakastetuimpia pikkuleipiä – kahvia/teetä ruusukupeista 2017
- Somistevuokraamon näyttely 2017
- Luonnonkasvit – villiyrttikurssi 2017

Tervetuloa talkoisiin ja tapahtumiimme.

Kotiseutumuseo avoinna:

Alavieska-viikon aikaan, heinäkuussa sekä erilaisten tapahtumien ja tempausten aikana ja sopimuksen mukaan. Voit myös vuokrata tilaa 20€ päivähintaan.

”Yksin ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain ja jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki tehtyä.” Tervetuloa talkoisiin ja tapahtumiimme! 

Olemme saaneet alla olevan sähköpostin. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttää suoraan Pirkkoon. Alla yheystiedot.

"Hei, Ajattelin ottaa yhteyttä, nimittäin olen tehnyt laajan Hannulan sukukirjan sivuja 790 ja tauluja yli 9500 jos joku olisi sieläpäin kiinnostunut, kirjaan tulee Väinö ja Viivi Hannulakin. Siinä on seurattu Juho, Anna ja Angneta yrjönlasten jälkipolvia aina tähänpäivään asti. Kirja on nyt ennakkomyynnissä 80e + 10,90 postimaksu. Ota yhteys p.moisa(at)kolumbus.fi t. Pirkko"

Jäsenmaksu 10 €/vuosi. Liity jäseneksi!
Maksa jäsenmaksu tilillemme: FI20 5006 0420 0151 02

Museoviraston kotisivut 

Alueellinen museotyö

Yhteystietoja Pohjois-Pohjanmaan museo (korjausrakentaminen, valokuvat, tutkiminen)

Geokätkö